keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Minun eheytymis vuoteni.



Tiistaina se kai alkoi virallisesti.
Minun eheytymiseni vuosi.

Seuraavat 12kk on minulle.

Keholleni

Mielelleni

Minuudelleni.

Minulla on lupa raskastaa itseäni kokonaisuutena.
Tälläisenä.
Sen kautta pyrkiä parempaan.
Omiin tavoitteisiini.

Otin alkukuvat ja alkumitat.
Seuraavan kerran mittaan ja puntaroin ennen joulua.




Haluan asettaa itselleni tavoitteita. Mitä olen 12kk päästä...

Tavoitteet:

1. Olen tasapainossa ruokailun, liikunnaan ja elämäni kanssa

2. Liikunta on kiinteä osa minua. Ruoka ja sen ajattelu ei hallitse elämääni.

3. Olen käynyt enemmän ja vähemmän mielenterveyspalveluissa 13-vuotiaasta asti ja nyt on aloitettu kontrolloitu viimeinen vuosi, että saan vietyä tämän päätökseen hallitusti ja harkitusti ja minusta tuntuu, että en enää tarvitse "systeemiä". 18-vuotta on pitkä aika ja sinulle ei sen jälkeen voi sanoa, että tää hei loppui NYT!

4. Jaksan juosta ainakin muutaman kilometrin.

5. Pystyn käyttämään korkokenkiä.

6. Pystyn ostamaan vaatteeni tavallisten ihmisten puolelta.

7. Tiedän missä menee rajat. Osaan sanoa vieläkin reippaammin ei.

8. Uskallan lähteä urheilemaan jonkun muun kanssa esim. lenkille. Unohdan rimakammon ja lopetan pelkäämästä, että en ole yhtä hyvä ja jaksavainen kuin muut.

9. Muistan että minä olen minä omana kokonaisuutenani ja se riittää. Minulla on omat tavoitteet ja päämäärät ja kuljen niitä kohden. Minulla on oikeus asettaa minulle sopivat rajat.

10. Olen edelleen avoin, kiltti, sinisilmäinen ja ihana itseni.

11. Opettelen kehon ja mielen huoltoa myös jonkun muun aktiviteetin kautta kuin rehkiminen.

12. Kokeilen akupunktiota, hierontaa ja muitakin vaihtoehtoja liikuntaelinsairauksien, selän ongelmien ja fibromyalgian kanssa.

13. Kokeilen vähintään 3 ihan kokonaan uutta lajia, vaikka ihan huvikseen.

14. Onnistun innostamaan myös mieheni lopulliseen elämäntapamuutokseen kanssani.

15. Olen onnellinen juuri tälläisenä ja tämän elämän kanssa mitä elän.




Tiistaina menin hyvin jännittyneenä ja innoissani kohti Wolffia eli WFC:tä.
Minulla oli elämäni ensimmäinen oikea PT tunti.
Alona oli ymmärtäväinen, ihana ja tarpeeksi vaativa.

Tein treenissä asioita joita en ikinä uskonut pystyväni tekemään. Kun makaa selällään penkissä pitäen 20kg tankoa käsillä ylhäällä ja nostaa 20x jalkoja ylös alas voi tuntea elävänsä :D Ja sitten pelkää kuolevansa...

Uskomattoman upea olo ja hiki virtasi.
I can do this shit!

Tuli aika haikea tunne lähteä wolffilta. Se tuntuu niin omalle paikalle. Onneksi siellä pääsee välillä käymään. Ja 10x kortilla on vielä 5x edellisestä vuodesta käyttämättä ;o




Nyt pari päivää uutta ruokavaliota takana. Onneksi oon aiemminkin syönyt samaan kaavaan ja kaikki ruoka-aineet on ihanan kotoisia, niin ei ahdista ja ei tunnu niin kamalalta muutokselta.




Onneksi osaan kokata itse ja olen luova. Mielenkiintoista kokeilla kaikkia uusia juttuja. Kummallista syödä myös leipää ja perunaa vähäsen. En oo syönyt niitä oikeestaan paljon yhtään enää vuosiin.




Jännittää kuinka rahat riittää tän ruokavalion toteuttamiseen. Pitänee hiukan alkaa laskea paljon viikossa tähän "hupiin" oikeen hassaantuu.

Sanoisin että nää ihan alun fiilikset on aika +++ 

Ainiin ja tuli heti kommenttia, että "NYT SE VÄRJÄSI TUKKANSA SINISEKSI!!!
En värjännyt.
Siitä tuli hopeainen :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti