perjantai 3. toukokuuta 2013

Uudet kengät ja juoksukoulu 1. viikko part 2.

Ne on söpöt :3

Päätin iltapuhteiksi vaeltaa Ideaparkkiin tsekkailemaan juoksukenkätarjontaa. Minähän en tästä asiasta mitään tiedä, joten lähdin sohvaperuna sivuston ohjeella liikkeelle:

"Onneksi huonoja juoksukenkiä ei edes valmisteta – eri asia ovat sitten ”lenkkareiden ” nimillä kulkevat halpajalkineet. Jos menet urheiluliikkeeseen ja ostat juoksemiseen suunnitellut ja valmistetut kengät, niissä on lähes varmasti hyvä iskunvaimennus ja niillä pystyy juoksemaan lukemattomia kilometrejä. Kenkien valinnassa pitääkin kiinnittää huomiota siihen, että ne sopivat juuri omaan jalkaan ja tukevat sitä oikein."

Juoksulenkkareiden ulkoilutusta.



Päädyin Adidaksen juoksukenkiin, koska ne tuntuivat hyviltä omiin jalkoihin ja plussana toki söpöys! En lähtenyt ottamaan halvimpia tai katteleen kalleimpia. Kokeilin useampaa paria ja otin askeleita. Nää tukee kivasti pisteitä mitkä tuntuu olevan mun astunnassa ongelmallisia. Mulla on muuteskin erikoispohjalliset kengissä, koska astun tosi pahasti sisäsyrjälle.



Lenkkipolkuni.

Päivä viisi:

2,4km 30min

Kävely lenkkipolulle
5 min reipasta kävelyä
3min juoksua
Kävely kotiin

Suurin osa lenkistä meni uusien kenkien ja oikean juoksutekniikan tarkkailuun. ilma oli uskomattoman kaunis ja aurinkoinen. Kolmen minuutin juoksu sujui yllättävän hyvin. Toki uudet kengät tuntuu jaloissa, mutta mikään ei esim. hiertänyt. Oon tosi tyytyväinen.



Keho on alkanut reagoida liikuntaan selkeesti. Pissi ns. kulkee ja neste kiertää. Muo särkee silleen hyvästi vähän joka paikkaan. Mulla on hirvee nälkä säännöllisesti, joka on tosi hyvä juttu. Muo väsyttää jonkin verran, mutta se menee ohitse muutamassa viikossa, kunhan keho tottuu taas meininkiin.

Eilen vedin meidän taloudelle mukavan venyttelyvartin. Olin armollinen ja ei tehty vatsalihaksia. Mulle venyttely on yksi isoin osa liikuntaa. Mä rakastan sitä fiilistä sen jälkeen. Tiedän et todella monet laiskuuksissaan tän äärettömän tärkeen osan vaan skippaa. Jos jaksaa panostaa muuteskin liikuntaa voisi rakastaa omaa kehoaan myös niin, että antaa sille parhaan mahdollisen tilan palautua? Ymmärrän että joskus jättää väliin, mutta liian monella se on lähes aina. Tää on vähän samanlainen moka kuin käydä esim. salilla joka päivä ja ei anna keholle lepoa, vaikka se on yhtä tärkeää kuin itse urheilu. Sitten ihmetellään, kun sattuu ja kehitystä ei tule sitä vauhtia mitä tahtoisi.

Huomenna on ansaittu vapaa päivä. Lähdemme Vantaalle Flamingoon pulikoimaan ja oleilemaan hotelliin. Tilasin uuden uimapuvun ja ahdistaa mennä ihmisten pariin manaattina. Huomaa taas kerran itsetunnon tippuvan pohjalukemiin. Kuitenkin pidän runsaampia naisia itse ihan jumalaisina. Tää uutinen esim. tänään piristi mieltä:

henkka maukka käyttää uimapukumallistossaan plussa mallia.

Ihanaa kesäviikonloppua kaikille.
Sunnuntaina taas lenkkipoluille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti